Yki Räikkälä

Sote-kastitus

  • Sote-kastitus

Katselin Ylen pääuutiset keskiviikkoiltana. Kyllä ne vain liikuttavan hyvin peilaavat Ylen keskustalais-kokoomuslaista johtoa. Ari Hakahuhta, politiikan toimituksen päällikkö, joka oli itse ollut seuraamassa hallituksen kehysriihen infoa, ei innostukseltaan paikoillaan meinannut pysyä hallituksen hienoista linjauksista ensi vuodelle kertoessaan. Missään tämän illan Ylen uutislähetyksissä ei mainittu siitä, mitä hallitus puuhastelee Sote-ratkaisun yhtenä osana: nimittäin meidät kastitetaan. Meidät pisteytetään sen mukaan, kuinka helppoja tai hankalia tapauksia olemme terveydenhuollolle. Meidät kapitoidaan. No kunhan ei vielä dekapitoida.

Tätä tehdään jo parhaillaan. Tietokannat luovutetaan sitten aikanaan sotetoimijoille käyttöön ja hyödyksi. Tämä siksi, että yksityisten yrittäjien olisi sitten sote-Suomessa helpompi arvioida meistä saatava lisäarvo. Sote-keskus, siis yksityinenkin, tulisi saamaan potilaasta, siis asiakkaasta, yksilökohtaiseen riskiin perustuvan maksun. Sen laskennassa otetaan huomioon miten elät. Poltatko tupakkia, poltatko kukkaa tai lehteä,  maistuuko bentsot, minkälaisessa perheessä asut, minkälaisessa lähiössä, kaikki terveyskeskuskäynnit, kännisekoilut, betonihotellimajoitukset, palkka tai fattamenot ja muut ns. sosioekonomiset jutut. ”Korvauksen pitää ehdottomasti olla yksilökohtainen. Jos se perustuu vain muutamaan muuttujaan kuten ikään, asuinpaikkaan tai koulutukseen, terveysyrityksille syntyy aivan liian suuri houkutus valikoida asiakkaita”, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Timo Seppälä.

Tarkoituksena kerrotaan, että yritysten ei olisi niin helppo kuoria kermat päältä eli ne helpot, jos kaikista ”asiakkaista” saisi saman summan verorahaa. Nyt helpommista tulisi saamaan vähemmän ja hankalista enemmän. Mutta mikä on se ero, onkin toinen asia. Ainahan se ero voidaan säätää niin pieneksi, että niitä mukavia tapauksia on kannattavaa blokata itselle. Nämä helpot ”asiakkaat” ovat tulosdynaamisiakin: näistähän saa maksun, vaikka hoitaa ei tarvitse ehkä ollenkaan!

Mutta näinköhän tuo kastitus käy, kun nimittäin näyttää siltä, että hallitus puuhastelee täysin päinvastaisia kuin EU:n toukokuussa voimaan tuleva tietosuoja-asetus edellyttää. Se asetus ei ole mikään direktiivi, vaan Suomen lain yli menevä asetus. Sen myötä tulee todella tiukat kriteerit kaikkien henkilörekisterien suhteen. Se koskee kaikkia: kyläyhdistyksiä, liittoja, valtiota kuin kerrostalojen aulatauluja. Eikä sitäkään tarvita. Jo Suomen perustuslaki estää tämän kaltaisen kastituksen:

Perustuslain 11§: ”Arkaluonteisten henkilötietojen käsittely on kielletty. Arkaluonteisina tietoina pidetään henkilötietoja, jotka kuvaavat tai on tarkoitettu kuvaamaan:

1) rotua tai etnistä alkuperää;

2) henkilön yhteiskunnallista, poliittista tai uskonnollista vakaumusta tai ammattiliittoon kuulumista;

3) rikollista tekoa, rangaistusta tai muuta rikoksen seuraamusta;

4) henkilön terveydentilaa, sairautta tai vammaisuutta taikka häneen kohdistettuja hoitotoimenpiteitä tai niihin verrattavia toimia;

5) henkilön seksuaalista suuntautumista tai käyttäytymistä; taikka

6) henkilön sosiaalihuollon tarvetta tai hänen saamiaan sosiaalihuollon palveluja, tukitoimia ja muita sosiaalihuollon etuuksia.” Lähde: Finlex

Selvää tekstiä. Mutta eihän tämä ole hallitukselle este, vaan lähinnä hidaste. Mitä laki ei salli, se tehdään ja pannaan laki myötäilemään. Perustuslakikin. Pienellä kaupankäynnillä mikä vaan onnistuu vaalien tuloksista huolimatta. Eihän seuraavat eduskuntavaalit juuri muuta tee kuin että nykyiset oppositiopuolueet, jos hallitukseen pääsevät, puolustautuvat väittelyissä samoihin syytöksiin mitä itse esittivät oppositiossa ollessaan. Ja lobbarit käyvät vähän eri ryhmähuoneissa juttelemassa asioista.

THL:n Seppälä toteaa mielenkiintoisesti myös, että ihmisille eli pisteytettävillä itselleen ei kerrottaisi heidän oma kapitaatiomaksuaan. Henkilörekisterilaki taas väittää, että jokaisella on oikeus saada nähdä hänestä kerätty tieto ja että rekisteriin liitettävältä pitää olla lupa ja edelleen oikeus lähteä rekisteristä niin halutessaan. Tämä pisteytysrekisteri on selvästikin sellainen rekisteri, jota tuleva EU:n tietosuoja-asetus varsin koskee.

Sotessahan terveys tulee olemaan bisnestä ja potilaat ”asiakkaita”, rahastuksen välikappaleita. Tässä kastituksessa tulisimme olemaan myös plussapisteitä. Tai miinuspisteitä. Tämä kastitus ei aivan todennäköisesti tule juuri muuttamaan sote-yhtiöiden kermankuorintaa, mutta heikommassa hapessa olevien kansalaisten tiedot tulisivat olemaan entistäkin alttiimpia leviämään minne sattuu. Aina silloin tällöin tulee uutisia potilastietojen lojumisesta milloin missäkin. Ja tietomurroista. Ja kas kun Uusi Suomi -lehden sivulla oli juuri tänään yksi uutinen: "Varoitus erityisen vakavasta tietomurrosta Suomessa – 130 000 käyttäjän tiedot viety". Näitä uutisiako ei tultaisi sitten tulevaisuudessa näkemään?

Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio ei ollut saanut etukäteen mitään tietoa hallituksen puuhastelusta. Hän vaatiikin nyt THL:ltä, minkä lakien puitteissa se meinaa näitä pisteytyksiä tehdä. Raaka työ on nimittäin jyvitetty sille.

Eikä tässä vielä kaikki. Soten kyljessä toteutettava digitalisointihanke tekee meistä paitsi kännykän kautta valmennettavia omahoitajia ja arvokkaan terveystiedon lähteitä, kertoo Mona Mannevuo 2.6.2017 kirjoituksessaan. Valtakunnallinen potilastiedon arkisto Omakanta, jota meitä patistetaan käyttämään, on vallan mainio väline arvokkaiden tietojen keruuseen. Vielä tehokkaampi kuin Facebook. Sen tietojen leviämisjupakasta Yle kyllä uutisoi vähän väliä.

Näin me saamme Suomemme nousuun – me olemme sote-yritysten kapitaatiokarjaa, meistä saa arvokkaita tietoja ja me vielä itse autamme sote-yrityksiä menestykseen, kun ahkerasti itse kerrytämme näitä tietoja niille. Ja kuten Ylen uutiset hallituksen ilosanomaa meille levitti: me saamme työllisyyden nousuun helpottamalla pienten yritysten työntekijöiden irtisanomisia. Me työllistämme tehokkaammin antamalla noileemmin potkuja. Ja keisarillahan on vaatteet.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Ei kuulosta uskottavalta tämä Saarikon puhe siitä, että kansalaisten terveystietoja ei kerätä yksilökohtaisesti. Tämän päivän (12.4.) Keskisuomalainen uutisoi, että "Kansantautien kartta hälyttää pohjoisessa":

Sairaanhoitopiiri tarkasteli kaikkien kuntien sairastavuustietoja - ja hämmästyi. Pohjoisen kunnissa väestö potee lääkehoitoa vaativia kansantauteja paljon enemmän kuin muualla Keski-Suomessa keskimäärin. Näin jyrkkiä eroja ei muissa maakunnissa ole, sanoo osastonylilääkäri Tiina Ahonen Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä.

Artikkelissa todetaan, että Saarikka käy läpi asukkaidensa terveydenhoidon käyntitietoja ja yhdistää niitä valtakunnalliseen tietokantapalvelun eli Kanta-palvelun sisältämiin potilaiden terveystietoihin. Tätä voidaan kutsua "virtuaaliseksi terveystarkastukseksi":

- Tarkoitus on poimia henkilökohtaisia riskejä käymällä läpi väestön terveystietoja. Resursseja voidaan suunnata sen mukaisesti ja kutsua asukkaita terveystarkastuksiin. Näin voidaan löytää myös hoidoista pois tippuneita, sanoo palvelualueen johtaja, johtava lääkäri Sakari Ritala.

MOT.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Jatkan vielä samaan aiheeseen. Tässä alla sosiaali- ja terveysministeriön 11.4.2018 julkaistu uutinen:

"EU:n jäsenmaat lisäävät yhteistyötä genomitiedon käytössä

EU-hankkeen tavoitteena on koota riittävän laaja tietopohja monitekijäisten sairauksien selvittämiseksi.

Tähän tarvittavaan EU:n laajuista yhteistyötä. On arvioitu, että yhteistyöstä hyötyisivät tutkimus, terveydenhuolto sekä eritoten yksilöt. Hanke myös parantaisi EU:n kilpailukykyä yksilöllistetyssä lääketieteessä, jonka yleisenä tavoitteena on ennustava, ennaltaehkäisevä ja osallistava terveydenhuolto.

Jäsenmaille vapaaehtoisessa hankkeessa kehitetään genomitiedolle perusrakenne, joka muodostetaan olemassa olevien kansallisten rakenteiden ja rekistereiden varaan. Tavoitteena on koota yhteensä miljoona genomia. Tietoja ei voi yksilöidä.

Genomitietoa tarvitaan modernissa terveydenhuollossa, koska useiden hoitojen tehokkuus riippuu myös genomista ja ottamalla genomitieto huomioon pystytään välttämään erilaisia hoitoon liittyviä haitallisia sivuvaikutuksia.

Suomessa genomitiedon käytöstä on tarkoitus säätää genomilailla, joka on parhaillaan valmistelussa. Sekä genomilain valmistelua että EU:n genomitiedon hanketta ohjaa EU:n tietosuojasääntely. " - -

http://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/eu-n-jas...

Tämä soten kansalaisten yksilöityjen terveystietojen kerääminen ja niiden hyödyntäminen on ihan linjassa sen kanssa, että Suomi on nyt liittynyt mukaan genomitiedon keräämiseen tusinan muun EU-maan kanssa.

Tähänkö suuntaan haluamme todellakin mennä?!

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Katso myös:

Hallituksen esitys eduskunnalle biopankkilaiksi, laiksi biopankkilain (688/2012) kumoamisesta sekä ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annetun lain (101/2001) ja potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) muuttamisesta:

http://stm.fi/documents/1271139/6693664/HE+luonnos...

Sivulla 83:

- -"4.4 Norminantovaltuudet

Perustuslain 80 §:n mukaan yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista sekä asioista, jotka perustuslain mukaan muuten kuuluvat lain alaan, on säädettävä lailla. Perustuslakivaliokunnan käytännön (PeVL 56/2002vp) mukaan asetuksen antamiseen ja lainsäädäntövallan delegoimiseen liittyvien valtuutusten tulee olla riittävän täsmällisiä ja tarkkarajaisia. Laista tulee käydä selvästi ilmi, mistä on tarkoitus säätää asetuksella.

Biopankkitoimintaa koskevaan lakiehdotukseen sisältyy asetuksenantovaltuuksia, jonka mukaan tarkemmat säännökset valtakunnallisen biopankkirekisterin sisällöstä ja tietojen ilmoittamisesta rekisteriin annettaisiin asetuksella. Valvira antaisi esityksen mukaan hallinnollista menettelyä koskevaa ohjausta biopankin ulkomaille siirtämistä koskevan luvan hakemisesta. Ehdotettu sääntely ei hallituksen käsityksen mukaan muodostuisi sellaiseksi, mikä estäisi esityksen käsittelemisen tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Hallitus pitää kuitenkin toivottavana, että esityksestä hankitaan perustuslakivaliokunnan lausunto." - -
---
Kiirettä pitää perustuslakivaliokunnassa, jos ko. laki tulee voimaan jo tänä kesänä 2018...

Toimituksen poiminnat