Yki Räikkälä

Ken ei työtä tee, ei sen syömänkään pidä

  • Ken ei työtä tee, ei sen syömänkään pidä
  • Ken ei työtä tee, ei sen syömänkään pidä

Kehruu-Jennystä se kai lähti vuonna 1767. Kehruukoneesta. Sitten James Watt kehitteli höyrykoneen 1769. Fordin tehtaille T-Fordien kokoamista tehostamaan asennettu liukuhihna sitten viimeistään asensi työmarkkinoille ihmistyötä jatkuvasti karsivan systeemin. Tietotekniikka viimeistelee nyt Kehruu-Jennystä lähtenyttä töitten koneille ulkoistamista. Unelma on muuttumassa todeksi. Tyhmä työtä tekee. Viisas pääsee vähemmällä. Jo vuosisatoja vanha sananlasku. Ja jos työ herkkua olisi, tekisivät herrat sitä itse.

Lentokoneet lentävät nykyisin pilottien ohjaamina lähinnä siksi, että matkustajat uskaltautuisivat koneisiin. Pilotit eivät tee koneen ohjaamossa juuri mitään, mitä tietotekniikka ei jo hoitaisi. Ja varmemmin. Rahtikoneita lentää varsin pian ilman pilotteja. Tekniikka on olemassa. Kassattomat kaupat ja kuskittomat bussit ovat jo tätä päivää. Ne vain odottavat yleistymistään, mikä tapahtuu aina sitten nopeasti. Robotisaatio ja automatisaatio tapahtuvat aivan käden käänteessä tai napin painalluksella. Kehitys on ollut vääjäämätöntä jo siitä lähtien, kun keksittiin pyörä ja vipu kiven kääntämiseen.

Hesarin Heikki Aittokoski käväisi piilaaksossa. Siellä näkyy siivu tulevaisuuteen, joka on pian läsnä. Palo Alton kaduilla kulkee robotteja tavaroita ja asioita toimittaen. Robotti tuntee kaupungin, pysähtyy punaisiin valoihin ja toimittaa asian. Juoksupoika, runneri, tsuppari. Tekoälytutkija David Levyn mukaan seksirobotit ovat arkipäivää vuonna 2050. Lihallisillakaan markkinoilla ei niilläkään ole kohta enää työtilaisuuksia. Eräs fb-kaverini totesikin, että hän hankkii heti kaksi paneskelemaan puolestaan – jää enemmän aikaa pelata pleikkaa…

Sotaroboteistakin on jo kaavailuja. Pian ei siis tarvitsisi toimittaa nuoria miehiä taistelemaan poliitikkojen ja liikemiesten, eikun siis isänmaan, puolesta. No, toisaalta niitä sotarobottejakaan mihinkään tarvita. Tekoälyhän hoitaisi sekunnin osissa laskennan siitä, mikä tulisi olemaan lopputulos sotasille lähdettäessä. Ei enää infernaalista tuhoa eikä typerien väärinarviointien vuoksi resurssien tuhlausta ja kärsimystä, kun varma häviäjä olisi tiedossa jo ennalta. Toisaalta varma voittaja ei mielisi miehittämään häviäjän maata, kun toinen tekoälyjärjestelmä laskee yhtä nopeasti tappiot ja häviöt, mitkä aiheutuisivat kansainvälisestä saarrosta ja hylkyvaltioksi joutumisesta. Että ei niin pahaa, etteikö jotain hyvääkin. Mutta siis palkkasoturityömarkkinat ovat nekin pian mennyttä.

Mutta varsin olennainen, mikä jo näkyy piilaaksossa, on se, että tekoäly on jo pantu komentamaan toista tekoälyä. Tämä on jo toisen topikin paikka, mutta kehitys on päivän selvää: robotit ja automatisaatio valtaavat ja oikein vyöryttävät työpaikat. Työpaikat tulevat vähenemään jäätävällä vauhdilla. Robotit tulevat tuottamaan massiivisen passiivimallin.

Työttömät takaisin töihin! Näin Juhana Vartiainen tiukasti vaatii sanoittaen muiden kaltaistensa – pullamössöporvarien ja perinnöillä tai kyynärpäillä asemansa saavuttaneiden mielipiteet työttömistä. Nämähän ovat lähteneet töistään laiskottelemaan. Kun siellä sohvalla on niin paljon mukavampaa. Sittemmin Vartiainen totesi, että SAK:n järjestämän 2.2. mielenosoituksen "yleisö oli suurelta osin aika juovuksissa, kun katsoi lähempää". No tietty. Kaikkihan tietävät, että kunnottomat työttömät ja soffalta vain miekkareihin nousevat ovat juoppoja retkuja ja luusereita. Kännäävät jo aamupäivällä. Vartiainen on kunnollinen periaatteen mies. Hän toteaa 60-vuotiaalle aktiivimallista ihokkaansa repäisseelle: "Työn perässä on muutettava!" Jos et muuta, olet kunnoton laiskuri ja raippasi ansainnut. Sinisten Matti Torvinen taas luonnehti tuota Senaatintorin mielenilmausta mellakaksi. Hän loihe lausumaan näin eduskunnassa, kansanvallan pyhätössä.

Mutta on Vartiaisessa se mukava leppoisakin puoli. Hän kuulemma viihtyy kotona ilman rihmankiertämää. Hänestä se on hyvä kotiasu. It makes sense – Juhana on totuus. Totuus on aina alaston. Ja karu. Ehkä joku haluaa nähdä Vartiaisen alastomana. Monet eivät. Kuten ei myöskään hallitus halua nähdä totuutta aktiivimallipiperryksiensä alta. Totuus on aina alaston, mutta sellaisenaan se näkyy harvoin. Totuutena meille syötetään verhoiltua alastomuutta, vähän kuin Juhana Vartiaista, joka verhoutuu peittäviin tekstiilin kappaleisiin ihmisten ilmoille lähtiessään. Keisarilla ei ole vaatteita, mutta Juhana Vartiainen lähetetään väittämään, että on, vaikka hän itse viihtyy parhaiten vaatteitta.

Työministeri Jari Lindholm kertoi aamu-TV:ssä, että ”ikäväksi koettu” kiky-sopimus antoi ulospäin signaalin, että Suomeen kannattaa investoida. Hän siis tarkoitti, että hallitus sai aikaan ulkomaisten sijoittajien tänne satsaamisen. Faktan tarkistusta, please. Kun minulle näin osoitetaan, niin uskon. Muuten se oli pelkkää hallituksen sisäsyntyistä ja tunkkaisesti sisäänlämpiävää hybristä.

Ken ei työtä halua tehdä, sen ei syömänkään pidä” Näin Tessalonikalaiskirjeessä Raamatussa. Tätä Raamatullista eetosta hallituksemme kiitettävästi toteuttaa uskovan pääministerin johdolla. Hän on Raamattunsa lukenut, totisesti. Robotit eivät syö, eivät vaadi palkkaa, mutta tekevät työtä. Tekoäly alkaa olla justiinsa siinä vaiheessa, että se kykenee organisoimaan. Ja se tekee sen tsiljoonia kertoja tehokkaammin ja älykkäämmin kuin edeskäypämme. Robotit, tekoäly ja automatisaatio vievät suorittavan portaan työt. Yhteiskuntamme on tehoton, sanovat viisaat pääomapiirit ja niitä kumartava hallituksemme. Hallituksemme on kyllä yrittänyt ja onnistunutkin tehostaa yhteiskuntaa saattamalla ihmiset tekemään yrityksille palkatta töitä.

Mutta sekin on siis pian turhaa, koska se robotisaatio. Robotit eivät vaadi palkkaa. Vielä. Tekoäly saattaa kuitenkin vielä jossain vaiheessa olla kykenevä peräti organisoimaan ihmisen tarpeettomana, rajoittuneena, turhana kulueränä ja muutenkin vanhanaikaisena kaatikselle. Ojentavat ihmisille passiivimallin. Se lohtu siinä on, että tehottomat ja nippelinyhertävät hallitukset lentävät siinä samalla pellolle. Tekoäly hoitaisi kansantalouteen liittyvät päätökset taatusti tehokkaammin ja älykkäämmin. Jos joku nyt miettii, että se ei ehkä ymmärtäisi ihmiselämää, niin tuskin siinä olisi juuri eroa nykyhallitukseemme.

 

(edit: korjattu väärä tieto, että rahtikoneet lentäisivät jo ilman pilotteja. Eivät siis vielä)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

”Ken ei työtä tee, sen ei syömänkään pidä” Näin Tessalonikalaiskirjeessä Raamatussa. Tätä Raamatullista eetosta hallituksemme kiitettävästi toteuttaa uskovan pääministerin johdolla"

Julkiset menot vain silti kasvavat entisestään. On eriskummallinen yhtälö, jos puhutaan säästöistä ja leikkauksista, vaikka viivan alla numerosarja näyttää vuosi vuodelta selvästi suurempaa lukemaa.

Sosiaaliturvassakin olemme Euroopan ykkösiä.

https://www.talouselama.fi/uutiset/nyt-se-on-tutki...

Käyttäjän MarkusNorrgran kuva
Markus Norrgran

Tarkempi näkökulma asiaan aukeaa, jos avaa tilaston, mihin Talouselämä viittaa. Siitä käy ilmi, että sosiaalikulut 25,4 % koostuu niin, että 12,2 % on vanhuuteen liittyviä tukia, 3,3 % perheille meneviä tukia ja 2,1 % on työttömyyteen liittyviä tukia kun suhteutetaan Suomen kansantuotteeseen. Kansantaloudellisesti isoin ongelma on tässäkin suhteessa se, että suomi vanhenee.

Työttömistä suurimmat kustannukset tulivat tanskalle, 3,1 %. Suomi ja Irlanti olivat toisella sijalla tuolla 2,1 %:n osuudellaan kansantuotteesta. Tanskan kustannusten etuja on mielenkiintoista seurata maan työttömyyspolitiikan vuoksi.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Sosiaalituet ja sosiaaliset tulonsiirrot ovat kasvaneet Suomessa EKP:n mukaan euromääräisesti v. 2008 jälkeen 50,7 miljardista euosta 77,8 miljardiin euroon. Talous on kasvanut samaan aikaan 0 %. Yhtälö ei ole kestävä.

Käyttäjän YkiRikkl kuva
Yki Räikkälä Vastaus kommenttiin #5

Aktiivimallipiperrys ei tuo lisää työpaikkoja muualle kuin Kelaan ja TE-toimistoihin. Eikä se vähennä työttömyyden kustannuksia, vaan kyllä lisää niitä menoja ja runsaasti. TE-keskukset ovat jo helisemässä työtaakkansa alla ja eikun lisää työttömyysbyrokratiaa ja virkailijoita.

Tämmöinen tuli vastaan muualla. Kopsaan sen nyt tähän. Nähtävästi talouden pitäisi kasvaa aina pienten ja heikkojen kustannuksella. Sen sijaan ne, joilla paljon jo on, saavat nauttia runsaasti vapaamatkustajuudesta.

Niin, miksi valtio velkaantuu? Ja miksi leikataan köyhimmiltä? Esimerkkejä:

80 000 EURON OSINKOTULOSTA VERO 6 000 EUROA
Esimerkki: Aino omistaa Yhtiö A Oy:n osakkeet, joiden yhteenlaskettu matemaattinen arvo on 1 500 000 euroa. Hän saa yhtiöstä verovuonna osinkoa 80 000 euroa. Osinko on alle 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta (8 % x 1 500 000 e = 120 000 e) ja samalla alle 150 000 euroa, joten osingosta 25 % eli 20 000 euroa on veronalaista pääomatuloa.

Pääomatulona verotettavasta osingosta menee veroa 30 % x 20 000 euroa eli 6 000 euroa.

170 000 EURON PÄÄOMATULOSTA VERO 17 330 EUROA
Esimerkki: Sanni saa osinkoa Yhtiö S Oy:stä 170 000 euroa. Hänen omistamiensa osakkeiden yhteenlaskettu matemaattinen arvo on 2 500 000 euroa. Osinko on alle 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta, joten osingosta on 25 % veronalaista pääomatuloa 150 000 euroon asti eli 37 500 euroa. Ylimenevästä osasta (20 000 euroa) on veronalaista pääomatuloa 85 % eli 17 000 euroa. Yhteenlaskettu veronalainen pääomatulo on siis 54 500 euroa.

Pääomatulona verotettavasta osingosta menee veroa 30 % 30 000 euroon asti ja ylimenevästä osasta 34 %. Pääomatulon veron määrä on 30 % x 30 000 euroa + 34 % x 24 500 euroa eli 17 330 euroa.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #6

Suomessa on ongelmana se, ettei niitä rikkaita ja investoivia perheitä ole riittävästi, eikä maassa ole kansankapitalismia.

Maahan tarvittaisiin kipeästi 300.000 yksityisrahoitteista työpaikkaa, mutta mistä rahat ja tekijät ?

Käyttäjän YkiRikkl kuva
Yki Räikkälä Vastaus kommenttiin #7

Kansankapitalismi?

Joo. Maahan tarvittaisiin lukuisasti lisää yksityisyrittäjiä. Nämä todellakin työllistäisivät, mutta kun pikkubisneksellä ei kykene työllistämään. Palkan sivukulut ja muut yrittäjän pakolliset maksut ovat aika rouheita. Eikä yritystukia saa. Niitä saavat vain ne suuret ja paksut firmat, jotka muutenkin määräävät sen kapitalismin linjan mikä maassamme on. Neljä miljardia suoraan per vuosi + suunnilleen toinen mokoma kaikenlaisine verohelpotuksineen. Pienyrittäjillä ei ole lobbareita. Niitä on vain suurkapitalisteilla, joille kansankapitalismi on kirosana ja helvetin ensimmäinen piiri.

Käyttäjän KaustiRantalainen kuva
Kausti Rantalainen

Tämän hetken päättäjät, sekä käytännössä suurin osa populaatiota, ovat aikansa vankeja. Tarkemmin menneisyyden vankeja.

Yritetään ratkaista tämän hetken asioita menneisyyden toimintatapojen ja ajatusten kautta, vaikka pitäisi miettiä tulevaisuuden toimintamalleja.

Hankalaahan se on, mutta yrittäkää.

Käyttäjän PeterLindberg kuva
Peter Lindberg

”Mutta on Vartiaisessa se mukava leppoisakin puoli. Hän kuulemma viihtyy kotona ilman rihmankiertämää. Hänestä se on hyvä kotiasu.”

Päädyn oudosti miettimään, käyttääkö Vartiainen peflettiä. Kyse on valitusta näkökulmasta, josta tarkastelemme ilmiötä nimeltä Vartiainen. Vartiaisen alastomuuteen voi liittyä paljon sellaisia ongelmia, joita emme vielä osaa edes kuvitella. Sama koskee tekoälyä. Robotisaatiosta hyötyvät pääomapiirit kuvaavat tekoälyn kaiken ratkaisijana, mutta toisesta näkökulmasta saamme dystopian. Tämä liittyy emergenssiin, jossa sinänsä kivat ja coolit yksityiskohdat ja tarkoitukset luovat aivan uuden ja osatekijöihinsä palauttamattomissa olevan ongelmakentän. Katastrofin osatekijät ovat olleet koko ajan olemassa systeemin osatekijöissä, mutta etenkin valittu näkökulma on estänyt ottamasta asiaa huomioon. Aktiivilaki voi olla cool excel-taulukossa, mutta laskelmiin pitäisi ottaa mukaan myös jonkinlainen kynnysarvo sille, missä kohtaa kurjistuneet massat lähtevät mellakoimaan.

Palataksemme Vartiaiseen. Nakuna on kiva palloilla pienessä kaljassa, mutta noustessa kuselle plyysisohvaan onkin ilmaantunut paskaläntti. Vartiaisen kannattaa siis pitää kotosallakin kalsarit päällä ihan varmuuden vuoksi (syitä voi olla muitakin). Kyykytyslaskelmiin myös kannattaa liittää pari saraketta lisää. Saa kysyä sosiologilta neuvoa (ovat halpoja nykyisin).

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Vartiainen jos kotonaan alasti kännäilee, niin ainakin se on kestämätöntä, että tämän johdosta huonelämpötila on säädetty 28:aan asteeseen... porsas ei tarkene kuitenkaan kylmemmässä ilman vilttiä, paskoi sohvalleen tai ei.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

"Rahtikoneita lentää jo ilman pilotteja", tietää blogisti. Oletko varma? Mikä lentokonetyyppi on kyseessä?

Käyttäjän YkiRikkl kuva
Yki Räikkälä

No niin. Tein vähän faktantarkistusta ja näinhän se on. Ei ne vielä lennä ilman pilottia, vaikka teknologia onkin jo olemassa. Tietolähteeni (muuten Ylen toimittaja) oli siis ilmeisesti ymmärtänyt väärin ja kertoi ennenaikaista totuutta. Korjasin tekstiin tämän.

Kiitän huomiosta ja tarkkuudesta.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Olepa hyvä! En muuten olisi ihan varma siitäkään, että rahtikoneita lentäisi ilman pilotteja edes "pian". Kyllä liikennelentäjät ovat hyvin kallispalkkaista joukkoa, mutta henkilöstökustannukset ovat sittenkin peanuts verrattuna siihen, mitä maksaisi esim. yhteentörmäys ilmassa matkustajakoneen kanssa kaikkine seurauksineen. Jos veturinkuljettajatkin istuvat kopissaan matkan aikana pääosin kahvia keittelemässä, mikä ettei samaa voi harrastaa lentokoneenkin ohjaamossa, vaikka autopilotti olisi kuinka noheva. Se epätodennäköinenkin automaation virheen mahdollisuus kannattaa poistaa, jos seuraus voi olla katastrofi.

Käyttäjän YkiRikkl kuva
Yki Räikkälä

Kyllä ne tulee, ne robottiohjatut koneet. Ja nopeammin kuin arvaakaan. Tekniikka on jo olemassa ja robotein ohjatut koneet eivät tee inhimillisiä erehdyksiä, mitkä pääasiassa ovat lentoturmien syitä. Tosin todennäköisesti ihan heti ne ei tee samanlaista kuin se eräs pilotti New Yourkissa takavuosina, kun noustiin ilmaan ja mentiin lintuparven läpi ja moottorit sammui - pilotti ohjasi äkkiä koneen Hudsonjokeen.

Tosin tekoäly olisi ehkä kyennyt havaitsemaan parven ja ohittamaan se optimaalisimmasta suunnasta. Autopilotti on eri asia kuin tekoäly.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #13

Paljon pitää tekoälyn kehittyä ennen kuin sitä voi edes rinnastaa koulutettuun ihmiseen. Ja ilmailun kyseessä ollen, siinä lentävät sellaiset massat sellaisilla nopeuksilla, että jälki voi olla hirvittävää jos toimitaan väärin esim. asutuskeskuksen päällä.

Kansainvälisesti kyse on sen luokan turvallisuustekijästä, että en usko minkään ICAO:n suostuvan robottiohjattujen koneiden lentoliikenteeseen vuosikymmeniin ilman, että lentäjä olisi ohjaamossa edes "matkustajana" vaikka sitten ajankulukseen viihteestä nauttimassa ja vain tarvittaessa asioihin puuttumassa. Ihmistä en usko korvattavan ilmailussa tietokoneella, mutta voidaan kyllä luoda ja parannella järjestelmiä, jotka yhdistävät kummankin parhaat puolet.

Maapallon ilmakehässä tapahtuu odottamattomiakin sääilmiöitä, ja teknisesti monimutkaisessa lentokoneessa ilmenee silloin tällöin ainakin pikkuvikoja huolimatta tiukasta laadunvalvonnasta ja tarkoista huolto-ohjelmista. Ikävien yhteensattumien summa ei liene aina ennakoitavissa edes näköpiirissä olevalla tekoälyllä, ja ihmisen luovuutta ja intuitiota ei silloin korvaa mikään. Myöskään vuorovaikutusta lentäjien ja lennonjohtojen välillä vilkkaasti liikennöidyssä ilmatilassa ei niin vain automatisoida kokonaan lentoturvallisuudelle merkittävimmiltä osiltaan.

Käyttäjän YkiRikkl kuva
Yki Räikkälä

Paljon pitää kyllä todellakin tekoälyn kehittyä ennen kuin sitä voi rinnastaa koulutettuun ihmiseen. Kyse ei olekaan siitä, vaan siitä, että tekoäly on aivan kohtsilleen sillä tasolla, että se tekee monta kertaa tehokkaammin päätöksiä tarkkojen ulkoisten asioiden havainnoinnin mukaan. Inhimilliset puutteet eli virheet vain on eliminoitu. Siksi tekoäly tulee olemaan varsin pian selvästi turvallisempi ja luotettavampi vaikka sitten rahtikoneen ohjaamisessa paikasta A paikkaan B kuin koneen ihmispilotti. Voi käydä niin, että välivaiheena rahtikoneita ruvataan lentämään kauko-ohjatusti kuin nyt Predotoreja. Sotakoneitahan on jo lennätetty miehittämättöminä vuosikaudet. Tämä kehitys voi vielä vuosikymmeniä tai sitten vain x määrä vuosia. Yleensä kehitys tapahtuu nopeammin kuin ennakoidaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset